Väritatar vesiviljelyssä

Väritatar, Persicaria tinctoria (Japanese indigo) vesiviljelyssä eli hydroponisessa viljelyssä.

Huom: En ole ikinä ennen vesiviljellyt, eli tämä on kokeilu. Jos teet näiden neuvojen mukaan viljelyjä, niin teet ne omalla vastuulla, en anna takuuta onnistumisesta.

Väritattaren kasvatus on kuivina kesinä haastavaa, koska se tarvitsee paljon vettä. Olen halunnut kokeilla väritattaren vesiviljelyä, koska uskoisin sen soveltuvan tosi hyvin hydroponiseen viljelyyn. Nyt vihdoin jaksoin perehtyä edes hiukan asiaan. Vesiviljely on myös oiva viljelytapa esim. parvekkeella jos ei ole omaa pihaa tai palstaa. Ja parasta tässä on, ettei tarvitse huolehtia kastelusta kunhan seuraa ravinneliuoksen riittävyyttä silloin tällöin. Tämä viljelytapa, josta tässä kerron on passiivista vesiviljelyä, eli semihydroa (meniköhän termit nyt oikein?) 

Syötävät kasvit haluan viljellä perinteisesti monestakin syystä, mutta esim. monille muillekin värjäyskasveille, joilla on vesiviljelyyn soveltuvat ominaisuudet, tätä voisi kokeilla.

Viljelyaltaan ja -ruukkujen valmistelu

Periaatteena minulla on, etten osta mitään uutta tavaraa, jos sen voi korvata olemassa olevalla. Eli nyt tämä kokeilu tehtiin niillä välineillä mitä omista nurkista löytyi, ainoastaan lannoitteet ostin koska en käytä vastavia muussa viljeyssä.

Ensinnäkin tarvitsin astian, johon viljelmän tein. Muovilaatikko (smart store) kävi hyvin, myös lasipurkki toimii, mutta siihen mahtuu vain yksi kasvi. Lisäksi tarvitsin ruukkuja, joihin taimet istutin. Verkkoruukut olisi parhaita, mutta en viitsinyt niitäkään lähteä tilaamaan, joten käytin käytettyjä hunajapurkkeja, joihin porasin reikiä pohjaan ja alaosaan. Ensimmäiseen viljelmään tein kannen styroxista, jota oli tullut pakkausmateriaalina ja toiseen Finnfoamista, jota oli jäänyt yli toisesta projektista (tämä on huomattavasti miellyttävämpi leikata kuin styrox!). Kasvia tukevaksi materiaaliksi hunajakippoon laitoin hiekoitusmursketta, koska sitä sattui löytymään varastosta (tähän käy moni muukin materiaali, esim hydrosora olisi varmaan parempaa jo kokonsa vuoksi). Hiekoitusmurskeen huuhtelin kolmisen kertaa, eli kunnes vesi oli suunnilleen kirkasta.

Kasvien juurten peseminen

Kun kaikki valmistelut oli tehty, täytyi kasvien juurista pestä multa hyvin pois. Minulla on kasvit olleet kasvamassa muutamassa pienessä ruukussa tosi ahtaasti, koska olen laiska koulimaan... Niistä täytyi siis juuret melko väkivalloin repiä irti toisistaan, mutta väritatar kestää sen kyllä hyvin, jos kasvi on päässyt kasvamaan tarpeeksi isoksi. Pesin juuret hyvin, koska orgaaninen aines saattaisi seisovassa vedessä alkaa aiheuttaa ongelmia. Kun kaikki irtoava aines oli pesty juurista pois, asettelin kasvin juuret ruukun pohjalle, joitain juuria voi hiukan vetää reikien läpi. Kun kasvi oli aseteltu paikalleen, täytin kipon kevytsoralla, jotta kasvi saa tukea.

Nyt lähes kolmen viikon jälkeen juuret ovat kasvaneet sekä veteen että kasvin varteen soran sekaan todella hyvin!

Lannoite

Lannoitteena käytin Kekkilän kastelulannoitetta. Luin vasta myöhemmin, että GreenCare Puutarhan Kesä olisi ehkä parempaa tähän tarkoitukseen (tein toisen viljelmän sitten sillä lannoitteella). Näistä lannoitteista puuttuu kokonaan kalsium (ja Kekkilän lannoitteesta myös magnesium), koska normaalisti kasvit ottavat nämä ravinteet maaperästä. Tätä varten olisi saatavilla erillinen ravinnepullo, mutta sekin olisi täytynyt tilata, jotan päätyin tyytyä DIY-ratkaisuun.

Magnesiumin lähde löytyi kaapista, koska minulla oli pussillinen magnesiumsulfaattia, mutta vesiliukoinen kalsium aiheutti hiukan päänvaivaa. Löysin kuitenkin ohjeen, jossa kalsiumasetaattia valmistetaan kananmunan kuorista ja etikasta (tähän voisi käyttää myös kalsiumkarbonaattijauhetta kananmunan kuorien sijaan, jotka siis ovat kalsiumkarbonaattia). Eli tämä testiin! Toivotaan, että nämä ravinnevariaatiot toimivat! Kalsiumia ja magnesiumia on jonkin verran vesijohtovedessä etenkin kovan veden alueilla (täällä meillä on keskikova vesi), jolloin niitä ei välttämättä ehkä tarvitsisi lisätä. 

Lannoituksen annosteluun käytin Chiliyhdistyksen sivulta löytynyttä ohjetta Puutarhan kesälle. Uskoisin, että suunnilleen samalla ohjeella voi ainakin aloittaa, kuin mitä chilien lannoitukseen käytetään. Lisään tänne lannoitusohjeen kun olen tastannut, että se on toimiva. Lannoite siis mitoitetaan astiassa olevan vesimäärän mukaan, eli se täytyy laskea aina erikseen.

Väritattaren ominaisuudet ovat sellaiset, että en usko vesiviljelyssä olevan ongemia muuten kuin ehkä oikeanlaisen ravinnekoostumuksen löytämisen suhteen. Täytyisi etsiä enemmän tietoa siitä, mitkä ovat merkittävimmät asiat mm. indigopigmentin tuottamisen suhteen. Seisova vesi voi olla haastavampi kuin hapetettu, liikkuva vesi. Juuria kannattaa tarkkailla, niiden täytyy olla valkoiset, terveen näköiset (jos ne alkavat tummua tai kuolla, on todennäköisesti jotain ongelmaa). Lehtien väristä pystyy jonkin verran päättelemään ravinnetilannetta.

Tarkoitus oli tehdä viljelmä nk. Kratky-menetelmällä, eli ilman ilmapumpun käyttöä. En heti ymmärtänyt, että tässä menetelmässä lautta ei saisikaan kellua vaan kannen ja ravinneliuoksen väliin pitäisi jäädä ilmatilaa sitä mukaa kun kasvi käyttää nestettä. (Kelluvassa lautassa pitäisi oikeasti käyttää pumppua veden hapettamiseen, mutta koska en halunnut ostaa mitään laitteita, niin päätin mennä näin miten olin suunnitellut.) Ajattelin, että koska väritatar kasvattaa hyvin juuria varteenkin, niin ehkä se kasvattaa hapenottojuuret kevytsoran sekaan, ja niinhän se on tehnytkin! Tämä ensimmäinen viljelmä on ollut kohta kolme viikkoa ja se voi ainakin vielä hyvin. Aluksi kasvu oli hidasta, mikä saattoi johtua osin siitä, että kasvit olivat tottuneet huonelämpötilaan ja multaan, mutta siirsin viljelmän heti kasvihuoneeseen ja ilmat olivat silloin vielä melko kylmät. Lisäksi tein hiukan vahvemman ravinneliuoksen sinne vasta nyt.
Minulla on varmaan myös ihan liian monta kasvia suhteessa vesimäärään, mutta toisaalta vettä (eli ravinneliuosta) voi lisätä sitä mukaa kun sitä kuluu. Täytyisi kuitenkin laittaa astia täydemmäksi ravinneliuoksesta. Väritatar on todella janoinen kasvi!

Tein myös toisen viljelmän, joka tuli kanneksi (ei kelluvaksi) muovilaatikon päälle, eli oikeaoppisemmin Kratky-menetelmän mukainen. Tähän käytin lannoitteksi Puutrahan kesää. Katsotaan tuleeko näille jotain eroa. Tämä tein vasta nyt lähes kolme viikkoa myöhemmin.
Tein pari viljelmää myös lasipurkkeihin, ja tarkoitus olisi tehdä vielä yksi isompi laatikko, jossa testaan kaivovettä.

Väritatarta kasvaa myös kasvimaalla tietenkin, ja siemensadon yritän saada normikasvatuksella. Minulla on useampaa lajiketta kokeilussa, mutta osa uusista siemenistä on itänyt melko huonosti. Kaikki vesiviljelyssä käyttämäni taimet ovat Riihivillalta alunperin hankittua siemenkantaa.

Onnea viljelykokeiluihin ja aurinkoa kesään! Kirjoittelen tänne myöhemmin uutto-ohjeita ja muuta kivaa.

-Outi

Lähteet:

Laitinen / Seppänen / Komulainen: Vesiviljely 2020

Chiliyhdistys.fi

Gardenmyths.com