Historiallisia värjäyskirjoja
Värjäyksen historiaa maailmalta: vinkkejä ja linkkejä historiallisiin kirjoihin
Luonnonvärjäyksen historia ulottuu tuhansien vuosien taakse ja kirjoiksi painettuja ohjeitakin löytyy viidensadan vuoden takaa. Luonnonvärjäyksen taito Euroopassa perustuu näihin kirjoihin ja ne ovat edelleen nykyaikaisen värjäyksen perusta. Ennen kirjojen reseptit ovat olleet hyvin tarkkoja juuri oikeiden värisävyjen saavuttamiseksi, mutta nykyään tälläisiä ohjeita ei enää juurikaan laadita. Ajan myötä värjärit ovat myös oppineet väriaineista paljon, ja jotkut ennen käytetyt väriaineet ovat jääneet käytöstä pois niiden huonon keston takia, jotkut ovat pitäneet pintansa siitäkin huolimatta, ja jotkut ovat saaneet ansaitusti paikkansa parhaimpia väriaineina. Eniten haitallisia kemikaaleja on käytetty värjäyksen osana ehkä 1800-luvun lopulta aina 1900-luvun lopulle asti? Sitä ennen on käytetty hyvinkin luonnonmukaisia apuaineita muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ehkä nyt 2000-luvulla voisi olla odotettavissa uusia mullistuksia ja keksintöjä? Ainakin biovärejä ja teollisuuden sivuvirroista valmistettavia värejä kehitellään, eli luonnonvärjäys käsittää nykyään laajemman kokonaisuuden muutakin kuin kasvi- ja hyönteisvärejä, ja nykyään ymmärretään enemmän myös ympäristöä kuormittavista sekä ihmisille haitallisista kemikaaleista.
En kirjoita historiasta sen enempää, koska kokonaisuus on niin laaja, mutta tein listauksen vanhoista värjäyskirjoista. Listassa on sellaisia, jotka olen itse lukenut, tai ehkä useammin vain silmäillyt läpi, ja jotka ovat mielestäni mielenkiintoisia. Kirjojen nimet ovat linkkejä joko suoraan luettaviin, ladattaviin tai lainattaviin kirjoihin. Lisäilen listaan ehkä myöhemmin uusia teoksia ja linkkejä kunhan ehdin käydä läpi talteen kirjaamiani teoksia, mutta tässä on nyt joitakin helposti löydettävissä yhdestä paikasta. Ohessa on vain ulkomaisia kirjoja, ja lähinnä sellaisia joista löytyy englanninkieliset käännökset (esimerkiksi hollannin-, italian-, saksan- ja ranskankielisiä kirjoja löytyy jonkin verran 1500-luvulta alkaen, mutta listaan tähän vain ne joista olen löytänyt englanniksi käännetyt painokset, jotta itsekin niitä ymmärrän). Käsittääkseni yhtäkään alunperin englanniksi kirjoitettua värjäyskirjaa ei 1500-1600-luvuilta ole, vaan kaikki ovat käännöksiä. (Onko vielä 1700-luvultakaan? En tiedä). Pääosin kirjat on tarkoitettu ammattivärjäreille.
Kotimaisten kirjojen linkit ja tiedot löytyvät aiemmista Suomen luonnonvärjäyksen historiaa käsittelevistä blogiteksteistäni.
1500-luku
Ymmärtääkseni vanhin painettu teos, jossa on värjäysreseptejä, on hollantilainen teos, jonka voi ladata alkuperäiskielellä hollantilaisen kirjallisuuden digitaalisesta kirjastosta (DBNL): Frencken, H.G.Th. "T Bouck vā Wondre" vuodelta 1513.
Kirja on ainakin osittain käännetty englanniksi vuonna 1589 (Leonard Mascall): "A profitable booke declaring dyvers approoved remedies, to take out spottes and staines, in silkes, velvets, linnen and woollen clothes. With divers colours how to die velvets and sylkes, linnen and woolen, fustian and threade. Also to dresse leather, and to colour felles. How to gild, grave, sowder and vernishe. And to harden and make softe yron and steele ..."
Tämä on yksi kiinnostavimpia kirjoja, tätä tutkin aluksi oikeastaan sen takia kun halusin tietää onko tässä ollut jo indigokyyppiohjetta. Tulin siihen tulokseen, että tässä on vielä ohjeet ainoastaan morsinkosiniselle (voi olla, että olen myös ymmärtänyt väärin, kirja on melko vaikea lukea ja ymmärtää).
Seuraava teos, joka kuitenkin usein mainitaan ensimmäiseksi painetuksi värjäyskirjaksi koska se on ensimäinen, joka keskittyy pelkästään värjäykseen, on " Plictho de larte de tentori che insegna tenger pani, telle, banbasi et sede si per larthe magiore come per la comvne" Gioanventura Rosetti, 1548 / 1560. Linkissä italiankielinen alkuperäisteos. Kirjasta on tehty useita uusintapainoksia.
Kirjan englanninkielinen käännös (sisältäen myös alkuperäisen kirjan uusintapainoksen) on painettu vuonna 1969 (Edelstein, Sidney M; Borghetty, Hector C): "The plictho of Gioanventura Rosetti : instructions in the art of the dyers which teaches the dyeing of woolen cloths, linens, cottons, and silk by the great art as well as by the common"
1600- ja 1700-luvut
1600-luvulla useat kirjat ovat alunperin ranskan- ja saksankielisiä, mutta ne on melko pian aina käännetty myös englanniksi. Yksi suosikeistani on: "The Whole Art of Dying In Two parts". Tämä on hyvin kattava kaksiosainen teos vuodelta 1705, jonka toinen osa on ollut alun perin ranskan- (1669) ja toinen saksankielinen (1685). Tästä on julkaistu uusintapainos myös 1900-luvun alussa, jonka olen onnekkaasti saanut ostettua itselleni (tämä sivun kuvat ovat tästä kirjasta). Tätä 1900-luvun alun painosta löytyy satunnaisesti, eikä hintakaan ole sen kalliimpi kuin uudetkaan tietokirjat. Monia näistä kirjoista löytyy myös ihan viime vuosina painettuina uusintapainoksina, sekä pokkareina että kovakantisina. Onhan fyysisin kirjan lukeminen ihan erilaista kuin digitaalisen, ja oman erityisen säväyksensä tuo, jos kirja on aidosti vanha!
1700-luvulta löytyy paljon värjäyskirjallisuutta etenkin ranskan, mutta myös esim. saksan- ja hollanninkielisinä, ja etenkin 1700-luvun loppupuolella on valikoima jo runsas. Useat englanninkieliset teokset ovat edelleen käännöksiä näistä, ja yksi mainittava on ainakin Hellot, Jean: "The art of dying wool, silk, and cotton", 1789. Tämä on alun ranskankielinen ja tästä on useita uusintapainoksia.
Yksi kiinnostava on myös Haigh, James: "The dyer's assistant in the art of dying wool and woollen goods.", 1787. Tässä on paljon tietoa esim. morsinkokyypistä, eri väriaineista, myös huonoista väriaineista (kukat, marjat, kurkuma). Myös tämä on alunperin ranskankielinen ja uusintapainoksia on useita.
Morsinko- ja indigokirjoja
Kaikissa näissä historiallisissa värjäyskirjoissa on morsinko- ja indigovärjäys hyvin merkittävässä osassa ja niistä löytyy kattavia ohjeita erilaisiin kyyppeihin. Mutta yksi parhaita morsingosta ja indigosta kertovia kirjoja on: Dearborn, H. A. S. "A treatise on the culture, preparation, history, and analysis of pastel, or woad : the different methods of extracting the coloring matter, and the manner of using it, and indigo, in dyeing", 1816. Tämäkin on alunperin ranskankielinen teos vuodelta 1811 (Lasteyrie, C.). Tässä kirjassa kerrotaan mm. kuinka edelliset puolitoista vuosisataa on siniseksi värjätty vain indigopigmentillä, ja sen tilalle etsitään paikallisia kasveja. Kirjassa on pitkä luettelo erilaisista kasveista joita on testattu, ja kiinnostavaa on, että niiden joukossa on myös sieni: Agaricus campestris eli nurmiherkkusieni (parhaaksi sinisen väriaineen lähteeksi lopulta osoittautui morsinko).
Toinen hyvä, paljon uudempi morsinkokirja: Hurry, Jamieson B. "The woad plant and its dye", 1930.
Indigokirja: Hayes, John L. "Notes upon indigo" 1873. Tämä on amerikkalainen kirja, mutta sisältää paljon tietoa eri indigokasveista sekä indigovärjäyksestä morsinkokyypistä indigokarmiiniin.
Ruotsalaiset värjäyskirjat
Vielä haluan mainita yhden ruotsalaisen kotitalousoppaan, jossa on myös kattavat värjäysohjeet. Se on vanhin (?) ruotsalainen värjäysohjeita sisältävä kirja: Cajsa Warg: "Hjelpreda I Hushållningen För Unga Fruentimber" 1755 (tämä on harmillisen huonosti luettavissa, mutta tämä on löytyy mysö netistä luettavaksi ihan nykykirjaimilla täältä, laita hakuun: "Hjelpreda I Hushållningen För Unga Fruentimber"). Kirjassa on kolmannesta painoksesta eteenpäin erillinen värjäykseen keskittyvä osio, sen löydät nykykirjaimilla puhtaaksi kirjoitettuna samasta paikasta: täältä (laita hakuun: Underrättelse Om Färgning)
Ruotsalaisia kirjoja on muitakin, mutta en nyt löytänyt niihin linkkejä.
Monet näistä vanhoista kirjoista on vapaasti luettavissa, osa uusimmista (1900-luvun) kirjoista on tekijänoikeussyistä lainattavissa yleensä tunniksi kerrallaan. Varoitus: Näiden syövereihin todella uppoaa tunti- ja päiväkausiksi kun niitä alkaa lukemaan!
Välillä pidän nykyaikaa ja internettiä sekä kaikkea tietotulvaa todella väsyttävänä, ja toisinaan toivon, että internettiä ei olisi keksittykään. Mutta sitten muistan nämä ihan mielettömät mahdollisuudet tiedon hankintaan, ja voin olla kiitollinen: kaikki maailman tieto myös vuosisatojen takaa on saavutettavissa muutamalla klikkauksella!