Selluloosakuitujen purettamisesta

14.09.2021
Puuvillaa, pellavaa.
Puuvillaa, pellavaa.

Koska itse värjään lähinnä kankaita, ja niistäkin enimmäkseen selluloosakuituja sekä satunnaisesti silkkiä, niin kerron hiukan näiden purettamisesta.

Purettaa voi monella eri tavalla, eikä se tietenkään ole pakollista ollenkaan, mutta jos haluaa pysyviä tuloksia niin alumiiniasetaattia suositellaan puretteena useissa lähteissä selluloosa- eli kasvikuiduille sekä silkille. Mutta alumiiniasetaattikaan ei yksin riitä, vaan värjäykseen saa lisää pysyvyyttä ja voimakkuutta joko tanniinilla tai rauta-asetaatilla.

Milloin sitten käytetään mitäkin?

Jos haluat värjätä niin, että saat mahdollisimman vahvan värin esimerkiksi värimatarasta, tee ensin tanniinikäsittely ja pureta sen jälkeen alumiiniasetaatilla. Tanniini auttaa saamaan voimakkaamman värin kuin ilman tanniinia (lopullinen sävy riippuu tietenkin myös käytetystä tanniinista). Tanniinilla saa minun kokemukseni mukaan aina hiukan paremmin valoa kestävän värjäyksen, väri myös usein tummuu ajan saatossa jonkin verran. Tätä puretustapaa varten löydät tarvikepaketin kolmessa koossa verkkokaupastani, tai pelkän ohjekortin. Löydät sieltä myös erilaisia vaihtoehtoja kasvipohjaisiksi tanniineiksi.

Voit myös jättää tanniinin pois jos haluat esimerkiksi käyttää rautaa jossain vaiheessa värjäyksessä, mutta et halua tummentaa väriä liikaa. Kun tanniini reagoi raudan kanssa, se tummentaa kankaan hetkessä, tummuusaste riippuu tanniini- sekä rautapitoisuudesta. Jos käytät pelkkää alumiiniasetaattia, tee silloin puretetulle, kuivalle kankaalle vielä ennen värjäystä kylpy veteen johon on lisätty kalsiumkarbonaattia tai vehnäleseitä. Esimerkiksi värireseda antaa hyvin voimakkaan keltaisen myös ilman tanniinia.  Pelkältään tämä on valon- ja pesunkestoltaan kuitenkin heikompi kuin tanniinikäsitelty kangas, väreistä ei myös yleensä saa niin voimakkaita.

Kolmas vaihtoehto on käyttää alumiiniasetaattia ja hiukan rauta-asetaattia yhdessä. Tämäkin yhdistelmä parantaa värin valon- ja pesunkestoa, mutta se tummentaa ja murtaa värejä aina, esim. värimatarasta tulee ruskehtava ja väriresedasta tulee vihreä. Jos käytät tätä yhdistelmää, niin tee silloin puretuksen jälkeen kankaan kuivuttua lopuksi ennen värjäystä sama lese/kalsiumkarbonaattikylpy kuin edellämainitussa.

Huom. Silkille ei tarvitse tanniinia, vaan silkkiin kiinnittyy värit muutenkin todella hyvin. Rauta-asetaattia voi käyttää värien modifioimiseen, mutta pienempiä määriä kuin selluloosakuiduille.

Pietaryrtillä värjättyjä. Vasen pellava purettamaton, keskimmäinen alumiiniasetaatilla ja oikea tanniinilla sekä alumiiniasetaatilla puretettu. Villa puretettu alunalla.
Pietaryrtillä värjättyjä. Vasen pellava purettamaton, keskimmäinen alumiiniasetaatilla ja oikea tanniinilla sekä alumiiniasetaatilla puretettu. Villa puretettu alunalla.

Mistä saa alumiiniasetaattia?

Alumiiniasetaatin säilyvyys jauheena on ilmeisesti aika huono, joten en ole sitä viitsinyt tilata verkkokauppaan, eikä sitä taida saada Suomesta mistään. Voit kuitenkin valmistaa itse alumiiniasetaatin kahdella tapaa. Mielestäni helpoin tapa on tehdä se alunasta (kaliumalumiinisulfaatista) ja natriumasetaatista, nämä löydät verkkokaupastani. Tämä tapa on myös "turvallisin", sillä käytetyt aineet eivät ole vaarallisiksi luokiteltuja, eivätkä aiheuta herkästi ihoärsytystä tai muita oireita. Voit tehdä alumiiniasetaattia myös etikasta, alunasta ja pesusoodasta, jos natriumasetaattia ei ole saatavilla.

Yksi vaihtoehtoinen tapa purettaa selluloosakuituja on käyttää yksinkertaisesti alunaa ja soodaa, mutta sillä ei saa ehkä ihan yhtä hyvää tulosta kuin alumiiniasetaatilla, en käytä tätä tapaa itse. Myös soijapohjustus on yksi käytetty tapa, mutta silloin kannattaa huomioida soijan alkuperä, sekä se, ettei värin hankauksen- ja pesunkesto ole ehkä yhtä hyviä (tämä tapa sopii mielestäni paremmin taidetekstiileille kuin käyttötekstiileille).

Rauta-asetaattia voit valmistaa rautasulfaatista ja natriumasetaatista, yksi osa kumpaakin. Tämän pitäisi olla kuiduille hellävaraisempi kuin pelkkä rautasulfaatti. Voit tehdä rauta-asetaattia myös ruosteisista rautaesineistä etikkaan liottamalla, mutta silloin on vaikea arvioida rautapitoisuutta, ja liika rauta saattaa pilata kankaan.

Tärkein seikka ennen purettamista!

Kuitenkin tärkein asia ennen kuin teet mitään näistä puretuksista, on materiaalin huolellinen pesu kaikesta liasta, rasvasta, käsittelyaineista. Ilman tätä ensimmäistä, tärkeintä työvaihetta, voi kaikki myöhemmin tehty työ valua hukkaan. Pese materiaalit pesuaineella sekä pesusoodalla huolellisesti, ja tarvittessa uudet kankaat kahteen kertaan.

Lähteet:

Ehdottomasti innostavin, asiantuntevin, tärkein ja rakkain kirjallinen lähteeni on Joy Boutrupin ja Catharine Ellisin kirja: The Art and Science of Natural Dyes. Aina kun pitää jokin asia tarkistaa, palaan ensimmäiseksi tämän kirjan ääreen. Tässä tekstissä kirjoittamani reseptit ja ohjeet pohjautuvat suurelta osin tähän kirjaan. Myös muita hyviä teoksia on saatavilla, niissä saattaa olla hiukan erilaisia ohjeita, mutta en usko niiden hirveästi lopulta vaikuttavan lopputulokseen.

Pellavatilkkuja käsitelty tanniinilla, alumiiniasetaatilla ja raudalla. Ensimmäinen pelkkä tanniini, toinen värireseda, ja kaksi viimeistä värimataraa.
Pellavatilkkuja käsitelty tanniinilla, alumiiniasetaatilla ja raudalla. Ensimmäinen pelkkä tanniini, toinen värireseda, ja kaksi viimeistä värimataraa.